13 riskipitoista ajatusta sijoittamisesta

Picture of Olli Viitikko

Olli Viitikko

“There are old investors, and there are bold investors, but there are no old bold investors” – 13 riskipitoista ajatusta sijoittamisesta

Tässä kirjoituksessa otan riskin, etten tuo mitään omaa ja ainutlaatuista ajatusta esille, koska niin viisaita kirjoituksia olen vuosien saatossa aiheesta muiden pensselöimänä lukenut. Jos se suinkin on kirjoituskyvyilläni mahdollista, koetan ottaa Proprius Partnersin riskiajattelua mukaan kirjoitukseen ja lisäksi hyödyntää suomalaisia listattuja yhtiöitä esimerkkeinä. 

Sijoittamisesta (ja riskiinkin liittyvistä viisauksista) vakavasti kiinnostuneille suosittelen perehtymään Oaktree Capital Managementin perustajan, Howard Marksin, memoihin, jotka löytyvät täältä: https://www.oaktreecapital.com/insights/memos. Vuosien varrelta sieltä löytyy klassikkotason kirjoituksia. Väittäisin, että Howard Marksin kirjoitukset ovat kokonaisuutena jopa parempaa ja opettavaisempaa luettavaa kuin Warren Buffettin vuosikirjeet.

Sitten on vuorossa minun 13 sekalaista ajatustani riskistä (ja näistähän valtaosa on vuosien saatossa tietoisesti tai tiedostamatta kopioitu joltain itseäni viisaammalta, kuten Howard Marksilta, Charlie Mungerilta, Peter Lynchiltä, George Sorokselta tai Warren Buffettilta). 

  1. Riski sutimaan jäämisestä

“Far more money has been lost by investors in preparing for corrections, or anticipating corrections, than has been lost in the corrections themselves.” -Peter Lynch

Paljon on omassakin lähipiirissäni heitä, joiden mukaan kaikki on aina menossa päin honkia ja maailma on romahduspisteessä. Näin voi hyvin ollakin… Joltain osin myös myönnän itse kuuluvani tähän porukkaan. Osakkeissa on silti historiassa kannattanut olla pitkäjänteisesti mukana ja varmin tapa menettää ostovoima on pitää rahat patjan alla inflaation rankaistavana (katso kuva 1 alla). 

Kuva 1. Omaisuusluokkien tuottoja todella pitkällä aikavälillä. Kuvan lähde: Jeremy Siegelin Stocks for the Long Run -kirja (muokkaus Proprius Partners).

Sutimaan jäämistä voi ehkäistä lähinnä sijoittamalla. Ajalliset ja omaisuusluokkakohtaiset hajautukset mielessä pitmällä selviää pitkälle – ainakin, jos ei leiki sankaria ja ota liian aggressiivisia näkemyksiä. Propriuksella muistutamme säännöllisesti toisiamme yhdestä arvostamme eli nöyryydestä, joka on ehdottoman suositeltavaa sijoitusmaailmassa myös riskinäkökulmista ajateltuna. Ja toki elämässä muutenkin. 

Edes hieman säästämällä erittäin paljon nykyistä useammilla ihmisillä olisi erinomaiset vaurastumisen edellytyksen vuosikymmenten aikana, vaikka säästösumma vaikuttaisikin aluksi vähäpätöiseltä. Mutta en ole tästä ajatellut itselleni elämäntehtävää ottaa, joten minulle on oikeastaan ihan sama, haluaako joku vaurastua vai ei. Minusta olisi todella riskaabelia olla sijoittamatta (itselleen sopivalla tavalla). Eli jokunen pyy voi olla pivossa, mutta olisi niitä hyvä olla oksillakin…

  1. Volatiliteetti riskimittarina

“Theory accepts volatility as the indicator of risk, because data on volatility is quantifiable and machinable. But people in the real world don’t worry about volatility or demand a premium return to bear it; what they care about is the likelihood of losing money. Because that likelihood can’t be quantified, risk is best handled by experienced experts applying subjective, qualitative judgement that is superior.“ -Howard Marks

Proprius Partners ei juurikaan volatiliteetista (vapaasti suomennettuna kurssiheilunta, mutta tieteellisemmin tuoton keskihajonta) mittarina perusta. Jos esimerkiksi Sammon osake tulee kivenä alas yleisen markkinaturbulenssin mukana ja osakkeen volatiliteetti siten nousee, meidän mielestämme Sammon osakkeen riskitaso on ennemminkin laskenut kuin noussut pitkäjänteiselle sijoittajalle.

Suoraan sanottuna en ole kertaakaan Proprius Partnersilla ollessani tarkastanut yksittäisen osakkeen volatiliteettilukemaa ennen oston tai myynnin tekemistä. Not our thing. Toki meillä on jonkinmoinen mutu siitä, onko Incapin osake volatiliteetilla mitattuna riskisempi kuin Keskon, mutta näihin emme todellakaan päätöksiämme perusta. Keskitymme enemmänkin yhtiön liiketoiminnan näkymiin ja riskisyyteen kuin osakkeen liikkeiden matemaattiseen riskisyyteen.

  1. Arvostusriski

“High valuations entail high risks.” -Benjamin Graham

Kuten monet lukijoistamme tietävät, meillä Propriuksen salkunhoitajilla on arvosijoitustaustaa. Mielestämme osakkeesta maksettavalla hinnalla (arvostuskertoimet) on aina väliä etenkin pidemmän aikavälin sijoittajalle. Tämä eroaa lyhyen aikavälin keinottelusta, jossa voi olla täysin samantekevää, mitä osakkeesta maksaa, jos on aikeena myydä se esimerkiksi minuutin tai päivän päästä seuraavalle sijoittajalle.

Alla oleva kuva 2 toimikoon muistutuksena siitä, miten selvää korrelaatiota osakkeista maksettavan lähtöarvostuksen ja sitä seuraavan 10 vuoden tuotoilla on ollut Yhdysvalloissa (data 1988-2014, J.P. Morgan). Eli jokainen tällä hetkellä puoliväkisin rahojaan jenkkilään survova voisi ainakin pohtia hetken kyseistä kuvaa katsellessaan, miksi tällä kerralla, jälleen kerran, kaikki on toisin. Muistutettakoon vielä kertaalleen myös kollegani Johan Elfvengrenin mainiosta kirjoituksesta marraskuun 2024 lopussa: https://proprius.fi/talla-kertaa-kaikki-on-toisin-jalleen/.

Kuva 2. S&P 500 -indeksin eteenpäin katsova P/E-luku ja seuraavan 10 vuoden tuotto. Kuvan lähde: J.P. Morgan Asset Management / Howard Marksin memo On Bubble Watch tammikuu 2025.

Mark Twainin yksi kuuluisa sanonta on: ”History doesn’t repeat itself, but it often rhymes.” Harva varmaan on kovin innoissaan nollan ympärillä pyörivistä vuosituotoista vuosikymmeneksi, vaan uskoa paljon parempaan on ilmassa. On mielenkiintoista seurata, miltä tämä tilanne mahtaa näyttää vuoden 2035 alkaessa. Ovatko jenkkiosakkeet olleet edelleen se ylivoimainen paikka olla? Jos pitäisi veikata, niin ei. Toisaalta jokuhan voisi myös sanoa, että yhdysvaltalaisten osakkeiden pääoman tuotot ja kasvunäkymät ovat teknologian vetämänä selvästi muuta maailmaa paremmat ja korkeampi lähtöhinta on siten täysin perusteltavissa. Voimme ainakin varmuudella sanoa, että riskiä on tässäkin 10-vuotisjaksossa luvassa – kävi, miten kävi. Harvalla on pokkaa olla täysin ulkona USA:n markkinoilta. 

  1. Liiketoiminnallinen riski ja lopputulemien kirjon riski

“There’s a big difference between probability and outcome. Probable things fail to happen – and improbable things happen – all the time.” -Howard Marks

Marks on tunnetusti havainnollistanut sijoitusten riskin ja tuoton välistä suhdetta oheisella kuvalla 3. Siinä ilmenee oivallisesti, että riskitason kasvaessa on tavanomaista, että myös lopputuleman vaihteluväli (tuoton mahdollisuus ylös- ja alaspäin) kasvaa. Esimerkiksi maltillisen riskitason korkorahaston odotettu tuotto on huomattavasti tiukemmissa valjaissa kuin monimutkaisen ja korkeariskisen vipurahaston tuoton vaihteluväli. 

Kuva 3. Kuvan lähde: Oaktree Capital Management.

Jos Marksin kuvaajaa soveltaa Helsingin pörssiin, voi esimerkkeinä heittää seuraavat yhtiöt (kuva 4). Nämä yhtiöt putkahtivat ensimmäisenä ulos pääkopastani, joten kovinkaan tieteellinen lähestyminen ei ole kyseessä. Idea silti auennee.

Kuva 4: Esimerkki Helsingin pörssiin sovellettuna. Kuvan muokkaus: Proprius Partners.

Jos tarkasteluaikaväli on keskipitkä (esim. 3-5 vuotta (tarpeeksi pitkällä aikavälillähän kaikki firmat menevät käytännössä konkkaan)), niin Elisan liiketoiminnallinen riskitaso on alhainen ja sitä myöden osakkeeseen kohdistuvat riskit ovat maltilliset (muiden asioiden pysyessä ennallaan). UPM:llä on syklisenä, joskin alallaan hyvänä ja vahvataseisena toimijana, lähtökohtaisesti enemmän mahdollisuuksia yllättää ylös- tai alaspäin.

Tilitoimistoalalla toimivaan Talenomiin lisää uhkia ja mahdollisuuksia tuo jo yhtiön pienempi koko. Sinänsä toimialalla on paljon defensiivisiä elementtejä, mutta Talenomilla on suuria ambitioita ulkomailla (Ruotsi ja Espanja erityisesti, mutta myös Italia), sillä on kohtuullisen paljon velkaa ja yritysostoilla eteneminen on riskipitoista puuhaa. Viime vuosina osakkeen jännitys on purkautunut lähinnä alaspäin, mutta olisiko riskitaso nyt uusille sijoittajille maltillisempi? Lääkekehitysyhtiö Faron on Helsingin viritetyimpiä jousia. Osake voi moninkertaistua, mikäli yhtiö onnistuu, mutta toisaalta osakkeen voi helposti nähdä menevän myös nollaan. Tällaisesta epäsymmetrisestä riskistä joku voi innostua, kun taas joku toteaa, ettei missään nimessä halua uhrata edes pientä osuutta pääomistaan näin riskipitoiseen caseen. Esimerkiksi vuonna 2024 yhtiöltä putkahti ulos tiedote, jonka englanninkielisessä versiossa oli sana default.

Proprius Partnersin Micro Finland tai Arvo Suomi -rahastoissa edellä mainituista osakkeista löytyy kirjoitushetkellä Elisaa, UPM:ää ja Talenomia. 

  1. Likviditeettiriski

“No investment vehicle should offer more liquidity than is afforded by the underlying assets.” -Howard Marks

Kohtuullisen ajankohtainen quote Marksilta, kun huomioidaan viime viikkoina leimahtanut kiinteistörahastokeskustelu Suomen medioissa. Kuten useimmat lukijoistamme tietävät, varainhoitajille erityisen houkutteleva segmentti, joka on noussut nykymahtiinsa viimeisen reilun 15 vuoden aikana nollakorkoajan voitelemana, on pääomarahastot. Pääomarahastot ovat pörssin ulkopuolisiin omaisuuseriin keskittyviä rahastoja, joissa sijoittajien rahat ovat usein lukossa jopa 10 vuotta. Tämä tarkoittaa hyvää työrauhaa (ja muhkeita palkkioita) varainhoitajille, mutta sijoittajien mielenmuutosten varalle ratkaisut eivät aina ole optimaalisia. Toisaalta joissain skenaarioissa voi olla ainakin panikoivan asiakkaan etu, ettei hän tunnekuohun varassa edes teoriassa pääse ulos tällaisesta sijoitusratkaisusta. Pörssiosakkeitahan voi kipata myyntiin niin kauan kuin hinta ei ole nollassa.

Kiinteistörahastojen esimerkkitapauksessa Marksin quote on erityisen osuva tämänhetkiseen tilanteeseen, koska kyseiset rahastot ovat tarjonneet (hieman vaihdellen) jonkinmoisia lunastusmahdollisuuksia, kunnes nyt lunastuksia on tullut niin runsaasti, ettei alla oleva markkina (eli ne kiinteistöt) kestä mukana = likviditeetti ei riitä. Kyseessä on ikävä likviditeetti-mismatch.

Proprius Partnersin rahastojen likviditeettitilannetta seurataan säännöllisesti ja rahastojen säännöt on muodostettu siten, että salkunhoitajille jää riittävästi aikaa mahdollisten lunastusten kattamiseen myös hyvin negatiivisissa skenaarioissa. Erikoissijoitusrahastostatus on salkunhoidon ja asiakkaiden kannalta hyvä tekijä. Pienyhtiörahastojen likviditeetti on lähtökohtaisesti heikompi kuin suurempiin yhtiöihin sijoittavien rahastojen. Osa Propriuksen rahastoista sijoittaa valtaosan varoistaan suurten yhtiöiden osakkeisiin, mutta etenkin pienyhtiörahastoissa on useimmiten hieman käteispuskuria, jotta vältytään mahdollisimman pitkälti turhilta myynneiltä, jos joku asiakas haluaa lunastaa varojaan pois rahastosta.

Likviditeetin arvioiminen on oleellinen osa myös yhtiöanalyysiä (onko yhtiöllä taloudellista liikkumavaraa vai ei). ”It’s very hard to go bankrupt when you don’t have any debt.” -Peter Lynch

Sama toki pätee käytännössä myös yksityishenkilöihin. Olisi mielekästä olla puskuria oikeasti ikäviin tilanteisiin tai esimerkiksi pörssin tapauksessa osakeostoihin osakkeiden joskus dipatessa (pörssidippihän ei ole ikävä tilanne, vaan osakkeiden netto-ostajien parasta aikaa!).

6. Esimerkkejä käyttäytymiseen liittyvistä riskeistä

a. Yliluottamusharha (overconfidence bias)

“It ain’t what you don’t know that gets you into trouble. It’s what you know for sure that just ain’t so.” -Mark Twain

Twainin viisaus on vertaansa vailla. Yleensä kokemattomat sijoittajat ovat hyvin varmoja kyvyistään. Hyvin kevyillä perusteilla saatetaan ottaa huomattavan isoja riskejä ja toivoa parasta. Niin saa toki tehdä, ja jotkut ovat niin onnistuneetkin, mutta useimmiten lopulta käy huonosti. Olisi todella tärkeää pystyä myöntämään itselleen, mitä oikeasti jostakin asiasta tietää vai tietääkö, ja mitkä asiat voivat esimerkiksi mennä pieleen ja johtaa pahaan takaiskuun.

Useimmat oppivat, kun tulee tarpeeksi kovaa yliluottamukselta turpaan, mutta osa ei opi koskaan. Tämän blogin englanninkielinen quote (“There are old investors, and there are bold investors, but there are no old bold investors”) on myös Marksin – ja resonoi erinomaisesti yliluottamusharhan kanssa.

Kenties sorrun itse yliluottamusharhaan, kun näin kirjoitan, mutta käsittääkseni sekä miehillä että naisilla on hyvät saumat sortua tähän ansaan, mutta miehet kunnostautuvat tässä tilastollisesti vielä naisia enemmän. Jasmin Schiel puolestaan kirjoittaa tutkimuksessaan*: “The data suggests that women are more risk-averse when it comes to estimating one’s skills. In surprising contrast to that, the women who did show boldness in decision-making tended to overestimate their skills way more than their male counterparts.”

*Lähde: Overconfidence Bias and the Gender Effect. Is there more than just gender? Faculty of Economics, Management and Accountancy at the University of Malta, 2023.

b. Vahvistusharha (confirmation bias)

“It’s not whether you’re right or wrong, but how much money you make when you’re right and how much you lose when you’re wrong.” -George Soros

Ihmiset tykkäävät olla oikeassa. Besserwisserit erityisen paljon. George Soros on tunnettu siitä, että hänellä on kyky panostaa sijoituksiinsa isosti, kun hän arvioi todennäköisyyksien olevan vahvasti hänen puolellaan, mutta hän on tunnettu myös takinkäännön jalosta taidosta. Hänen egonsa ei murskaannu, vaikka hän olisikin pahasti väärässä. Hän ei hae omaa mielipidettään myötäileviä näkemyksiä, vaan ennemminkin päinvastoin.

“When the facts change, I change my mind – what do you do, sir?” -John Maynard Keynes

Keynesin viisaus osuu erittäin hyvin vahvistusharhan ytimeen – kun faktat muuttuvat, pitäisi pystyä muuttamaan mieltään (esimerkiksi myymään jonkin yhtiön osakkeet, vaikka pahalta tuntuisikin), eikä jäädä toivomaan ihmekäännettä eikä etenkään etsimään vain sellaisia datapisteitä, jotka tukevat omaa ja todennäköisesti pahasti väärässä olevaa näkemystä.

Vahvistusharhaa ruokkivat lähtökohtaisesti myös samanmielisesti ajattelevat, joita voi olla kaveripiirissä, työyhteisössä, sosiaalisessa mediassa, keskustelupalstoilla ja monissa arvaamattomissa lähteissä. Esimerkiksi käyvät meemiosakkeet, joiden nousua ruokitaan keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Kontaktien ja verkostojen roolia ideoiden kimmokkeina ei kannata väheksyä, mutta ne voivat myös ruokkia tietynlaista kuplassa elämistä ja siten vahvistusharhaa. 

  1. Keskittymisriski

“Risk means more things can happen than will happen.” -Howard Marks

Jos keskittää sijoituksiaan liikaa, voi lopulta päätyä liriin. Keskittää voi monin tavoin, esimerkiksi yhden maan osakemarkkinoihin, yhteen tai muutamaan yhtiöön, yhteen omaisuusluokkaan, kuten osakkeisiin ja niin edelleen.

Arvaamattomia asioita tapahtuu jatkuvasti, ja jos arvaamaton tapahtuu sijoitukselle, johon sijoittaja on salkkunsa merkittävässä määrin altistanut, tuhot voivat olla järkyttäviä. Kriisiytyneitä yhtiöitä on niin paljon, että niitä on tässä turha käydä luettelemaan, mutta esimerkiksi maksuteknologiayhtiö Wirecard oli Saksassa jopa noin 20 miljardin euron markkina-arvon yritys, kunnes se lopulta osoittautui korttitaloksi ja osake meni nollaan. Jenkkilässä Enron oli samaa kategoriaa 2000-luvun alussa. Pienissä yhtiöissä totaalisia räjähdyksiä tapahtuu huomattavasti enemmän. Yksi syy tähän on, että pienempien yhtiöiden liiketoiminta on usein kapeammilla harteilla ja taloudelliset resurssit ovat niukemmat.

Esimerkkinä keskittymisriskistä on viime vuosina käynyt valitettavasti myös Helsingin pörssi. Ne, joiden rahat ovat olleet täysin kiinni Helsingin listaosakkeissa, ovat jääneet telineisiin muiden markkinoiden rallatessa tarmokkaasti ylöspäin. Tätä eivät ole Proprius Partnersin Suomi-rahastotkaan pakoon päässeet. Venäjä rajanaapurinamme ei edelleenkään esimerkiksi kaikkia ulkomaalaissijoittajia varsinaisesti innoita lisäämään panostuksiaan Suomeen.

Keskittämistä voi tehdä myös sijoitustyyleihin. Esimerkiksi pienyhtiöt ovat kehittyneet viime vuosina varsin heikosti suhteessa suuriin yhtiöihin. Pelkästään pieniin yhtiöihin sijoittamalla jälki on voinut olla varsin rumaa. Katso kuva 5 alta.

Kuva 5. Pienten ja keskisuurten yhtiöiden osakkeiden kehitys suhteessa suurten yhtiöiden osakkeisiin Euroopassa. Lähde: Kepler Cheuvreux.

Möhliä voi myös keskittämällä sijoituksiaan liikaa yhteen sektoriin, jolla sattuu syystä tai toisesta menemään erityisen huonosti. Vaikkapa videopelialalla on ollut keskimäärin hyvin hankalaa koronakuplan poksahtamisen jälkeen (mm. Remedy Suomessa ja Embracer Ruotsissa). Samoin uusiutuva energia on ottanut erittäin pahaa osumaa, vaikka sektorin näkymien piti olla miltei mittaamattoman hyvät vuosikymmeniksi eteenpäin (mm. Neste Suomessa ja Vestas Tanskassa).

  1. Muutoskyvyttömyys riskinä

“More money has probably been lost by investors holding a stock they really did not want until they could ‘at least come out even’ than from any other single reason.” -Philip Fisher

Hyvä sijoittaja on kuin kameleontti, joka pystyy muokkautumaan tarpeen vaatiessa muuttuviin olosuhteisiin. Tämä ei kuitenkaan ole helppoa, koska usein vasta jälkikäteen on selvää, minkälaista muutosta olisi tarvittu ja kullakin sijoittajalla on ainakin mielestään omat vahvuusalueensa, joilla hän haluaisi toimia. Varmaankin legendaarisin tyylimuutos on itsensä Warren Buffettin, kun hän edesmenneen aisaparinsa Charlie Mungerin aivopesun lopputuloksena lopulta muuntui tupakantumppeja poimivasta arvosijoittajasta enemmän liiketoiminnalliseen laatuun panostavaksi sijoittajaksi. Tähän toki vaikutti myös se, että Buffettin aiemmin harjoittaman suhteellisen deep value -henkisen sijoitustyylin yksi rajoite on se, että sen tekeminen suurilla pääomilla on erityisen haastavaa. Tällaisessa strategiassa buy & hold ei suoranaisesti toimi, joten osake pitäisi joskus pystyä myymäänkin ja suurilla pääomilla se ei ole helppoa (likviditeetti ei riitä). Finnairilla voi joskus tehdä tilin keinottelemalla, mutta toimialan ja yhtiön fundamentit ovat heikot ja omistaja-arvon luominen on erittäin hankalaa pitkäkestoisella tavalla.

“The biggest risk is not taking any risk… In a world that is changing really quickly, the only strategy that is guaranteed to fail is not taking risks.” -Mark Zuckerberg

Meta Platformin Zuckerbergistä voi olla montaa mieltä, mutta ainakin hän on onnistunut kehittämään yhtiötä hämmästyttävän hyvin muutamista epäonnistumisista huolimatta. Hän on nimenomaan pystynyt kääntämään kelkkaansa, vaikka ensin olisi investoinut miljardikaupalla jonnekin, mikä ei lopulta näytäkään johtavan haluttuun lopputulokseen. Suomalaiset metsäyhtiöt onnistuvat muokkautumaan mainiosti, kun taas Nokialla muutos jäi torsoksi ja osake on totaalisen romuttunut vanhoihin hyviin aikoihin verrattuna.

  1. Sijoituksen aikajänteen jatkuva muuntelu

“The big money is not in the buying and selling, but in the waiting.” -Charlie Munger

Maltti on valttia myös sijoittamisessa. Raskainta tiliä voi tehdä vain silloin, kun on tarpeeksi istumalihaksia odottaa sijoituksen arvonnousua kaikkien epävarmojen hetkienkin yli. Tietysti lisäksi pitäisi olla oikeassa, koska väärän kohteen päällä istumalla ei kummoisia tuloksia ole odotettavissa.

Yleensä etenkin huterina aikoina monet saattavat panikoitua ja hylätä tuottavimmatkin osakkeensa, koska Excelissä vielä näkyvien voittojen menettämisen pelko nousee liian suureksi. Pitkäaikaisiksi sijoituksiksi tarkoitettujen sijoitusten aikajänne lyhenee kummasti. Tämä on varsin inhimillistä. Kun tähän lopulta vielä usein yhdistyy luovutusvoittoverojen maksaminen ja huonompilaatuisiin yhtiöihin sijoittaminen, niin kyseessä on kuin kukkia leikkaisi ja kastelisi rikkaruohoja. Tähän olen itse sortunut hyvin monta kertaa niin yksityissijoittajana kuin salkunhoitajana.

Kärjistäen voisi muotoilla näin (kuva 6), kuten muuan yksityissijoittaja Brian Feroldi on joskus silloisessa Twitterissä viserrellyt:

Kuva 6. On tärkeää olla myymättä loistavien yhtiöiden osakkeita. Lähde: Brian Feroldin Twitter.

  1. Sijoittaja itsensä suurimpana riskinä

“The investor’s chief problem – an even his worst enemy – is likely to be himself.” -Benjamin Graham

Kuva 7. AI:n generoimat sijoittajat katsomassa peiliin, josko sieltä vaikka syypää turskalle löytyisi.

Tunteet voivat helposti ottaa vallan myös sijoitusmaailmassa, joten olisi hyvin tärkeää tuntea itsensä sijoittajana. Sijoitusminäänsä ei voi oppia tuntemaan kuin harjoittelemalla sijoittamista ja elämällä eri syklin vaiheita läpi. Ja tekemällä karmivalta tuntuvia virheitä. Voisi luulla, että pari kirjaa tai blogia lukaisemalla homma olisi hoidettu, mutta sellaista sijoittajaa ei vielä vastaan ole tullut.

Kuva 8. The Cycle of Market Emotion. Lähde: https://www.onedayinjuly.com/the-cycle-of-investor-emotion.

Marko Erolan Paras sijoitus -kirjassa on vastaava, indeksisijoittajan emotionaalista sykliä havainnollistava kuva, jonka mukaiseen tilanteeseen useimpien meistä olisi hyvä päästä:  

Kuva 9. Indeksisijoittajan emotionaalinen sykli. Kuvan lähde: Proprius Partners ja https://www.onedayinjuly.com/the-cycle-of-investor-emotion, kuvan idea Marko Erola, Paras sijoitus -kirja.

Eli tiivistetysti Ben Grahamilla lopettaen: “Individuals who cannot master their emotions are ill-suited to profit from the investment process.”

  1. Kiimassa ostaminen riskinä

“When something is on the pedestal of popularity, the risk of a decline is high.” -Howard Marks

Kuka muistaa vielä vuoden 2021 karkelotunnelmat? Silloin tarjottiin erinomaisia mahdollisuuksia ostaa osakkeita tuntuvaan ylihintaan. Etenkin pienemmissä yhtiöissä ja “laatuyhtiöissä” nähtiin paikoin todella kovaa kuplaantumista, joka on sittemmin poksahtanut voimakkaasti. Rajuja ylilyöntejä nähtiin mm. QT:ssä, Reveniossa, Talenomissa, Remedyssä, Admicomissa ja Harviassa. Myöhemmin esimerkiksi Kempower sai hypen aikaiseksi, ja osake kuplaantui pahasti vuonna 2023. Tämänkaltaisissa tilanteissa -60-80 % ei ole temppu eikä mikään. Tietysti näitä on ilmeisen helppo luetella jälkikäteen kuin eilisen säätä, mutta Marksin yllä mainitsema kova suosio oli näissä yhtiöissä yhdistävänä tekijänä. Liiketoiminnallisesti useat edellä mainituista yhtiöistä ovat suoriutuneet hyvin tai jopa erittäin hyvin. Lähinnä Talenom ja erityisesti Kempower ovat sakanneet liiketoiminnallisesti vs. silloin vallinneet odotukset.

Edellä mainitut yhtiöt ovat pieniä tai pienehköjä yrityksiä liiketaloudellisilla mittareilla, mutta isot yhtiöt voivat mennä myös liiallisuuksiin. Esimerkiksi Kone oli hyvin korkealle arvostettu vuosina 2020 ja 2021, vaikka Kiinassa oli tyhjiä asuntoja 90 miljoonan ihmisen majoittamiseen (The Financial Times), ja kaikki tiesivät Kiinan olevan ylivoimaisesti merkittävin ajuri Koneen osakkeelle ja Kiinan uuslaitepuolen kasvupyrähdyksen olevan pitkälti ohi. Toki tässä kohdassa Koneella oli takana viitisentoista vuotta ensiluokkaista toimittamista, joten hetki voi odotusten uudelleenkalibroinnissa mennä itse kullakin tällaisessa tilanteessa.

“Most people get interested in stocks when everyone else is. The time to get interested is when no one else is. You can’t buy what is popular and do well.” -Warren Buffett

Buffettin yllä olevaa viisautta mukaillen nyt ei ainakaan Helsingin pörssissä juuri kiinnostusta ole, kun osakkeet ovat laskeneet kolmisen vuotta putkeen. Alkaisiko siis viimeistään nyt olla aika kääntää katseet kunnolla kotipörssiin? Harvassa yhtiössä on kummoista kiimaa, mikä on lähtökohtaisesti hyvä asia osakeostoja nyt harkitseville.

  1. Riski pääomien menettämisestä (isosti)

“Rule No.1: Never lose money. Rule No.2: Never forget rule No.1.” -Warren Buffett.

Useat mieltävät riskin sijoittamisessa liittyvän ennen kaikkea pääomien lopulliseen polttamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa vaikkapa -90-100 % pataan ottamista, josta elpyminen on miltei mahdotonta perinteisin keinoin. On hyvin monia tapoja joutua tähän pelättyyn lopputulokseen, ja useimmiten ainakin jokin aiemmin mainituista riskeistä on taustalla tavalla tai toisella. Salkkutasolla liian voimakas keskittäminen (läpimätään kohteeseen) lienee todennäköisin syy ja vielä jos velkarahalla sattuu pelaamaan, niin…

“One investment rule at Berkshire has not and will not change: Never risk permanent loss of capital.” – Warren Buffett Berkshire Hathawayn vuosikirjeessä vuodelta 2023

Jokainen, joka on joskus nähnyt salkkunsa kunnolla palavan, tietää, että nousu lähtötasoille voi olla työn ja tuskan takana. Buffettin viisaudet kannattaa siksi pitää mielessä. On silti väistämätöntä, että yksittäisissä sijoituksissa tulee välillä hittiä, joten ohjetta ei pidä lukea liian kirjaimellisesti. Buffettkin tekee miinussijoituksia.

  1. Tietämättömyys riskin lähteenä

“Risk comes from not knowing what you’re doing.” -Warren Buffett

Yksi helpoimmista tavoista merkittävän negatiivisiin tuloksiin on lähteä operoimaan sellaisilla sijoitusinstrumenteilla, joista ei itse ymmärrä juuri mitään. Sama voi päteä niin vivutettuihin härpäkkeisiin kuin yksittäisiin osakkeisiin ja käytännössä kaikkiin mahdollisiin sijoitusluokkiin ja -tuotteisiin.

Jos on pakko lähteä kikkailemaan, niin sitten varmaan olisi syytä kikkailla niin pienellä osuudella sijoitettavasta kokonaisvarallisuudesta, että heikoinkaan lopputulos ei kaada koko venettä. Ensimmäisenä kävi mielessä muuan Mermaid-lainat noin 20 vuoden takaa, joita puitiin suomalaisessa mediassa pitkään ja hartaasti. Jos sijoittajalla on oma ”circle of competence”, niin sen sisällä olisi hyvä yrittää suunnilleen pysyä, vaikka ei ole alkuunkaan laitonta yrittää vähitellen laajentaa osaamisreviiriään.

Jokainen meistä sijoittajista on välillä pataan ottanut, ja jatkossakin otamme, vaikkemme haluaisikaan. Näinpä Howard Marksin seuraava sanonta tiivistää tilanteen: ”Experience is what you got when you didn’t get what you wanted.” Tehtävämme onkin ottaa näistä kokemuksista kaikki mahdollinen oppi mukaan tai muuten ei juuri sijoittajana kehity.  

Marksin viimeisimmän memon innoittamana lopetan riskikirjoitukseni seuraavasti: ”I always say the riskiest thing in the world is the belief that there’s no risk.”

Yritetään olla sopivasti varuillamme myös vuonna 2025.

Vastuunrajoituslauseke

Proprius Partners Oy (jäljempänä Proprius tai yhtiö) on laatinut tämän materiaalin, joka ei ole osa yhtiön virallista tuotemateriaalikokonaisuutta. Esitetty informaatio saattaa sisältää Propriuksen yleistä tietoa ja näkemyksiä informaation julkaisuhetkellä, joita voidaan erikseen ilmoittamatta muuttaa, ja jotka perustuvat Propriuksen parhaan kykynsä mukaan tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin pohjautuen sen luotettavina pitämistä julkisista lähteistä kokoamaansa informaatioon. Pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, mutta Proprius tai sen työntekijät eivät voi taata esitettyjen tietojen, arvioiden tai mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa kolmannelta osapuolelta saatujen tietojen oikeellisuudesta. Materiaalissa esitetyt tiedot voivat muuttua tai ovat voineet muuttua materiaalin laatimisen jälkeen.

Esitys tai sen sisältämät tiedot eivät ole sijoitus-, vero-, kirjanpitoneuvoja tai lainopillisia neuvoja, kehotus kaupankäyntiin tai muihin sijoitustoimenpiteisiin tai niiden tekemättä jättämiseen eikä niitä voida missään tilanteessa pitää rahoitusvälineen myynti- tai ostotarjouksena. 

Esitetyt tuotto-odotukset ovat vain suuntaa antavia arvioita, eivätkä ne ole lupauksia tulevasta tuotosta tai korosta. Sijoittajan tuotteesta saama tuotto määräytyy markkinoiden kehityksen mukaan. Markkinoiden kehitys on tulevaisuudessa epävarmaa, eikä sitä voida ennustaa tarkasti. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta kehityksestä. Asiakas voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Esitetyt tiedot eivät perustu rahoitusvälineen liikkeeseenlaskijan tai rahoitusvälineen kohde-etuuksien puolueettomaan sijoitustutkimukseen tai -analyysiin.

Asiakkaan tulee aina ennen sijoituspäätöksen tekemistä perehtyä Propriuksen julkaisemiin virallisiin dokumentteihin osoitteessa www.proprius.fi tai Propriuksen toimipisteessä. Asiakas vastaa aina yksin sijoituspäätöstensä ja toimeksiantojensa taloudellisista seuraamuksista. Proprius ei vastaa mistään välittömistä, välillisistä tai seurannaisluontoisista vahingoista tai tappioista, joita tässä materiaalissa esitetyn informaation käyttö voi aiheuttaa. 

Propriuksen valvovana viranomaisena toimii Finanssivalvonta.

Tämä materiaali on Propriuksen immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa eikä sitä saa millään tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman Propriuksen kirjallista etukäteislupaa. Kaikki oikeudet pidätetään.