Arvoisat lukijat,
Olemme kirjoittaneet markkinakirjeissä sekä muissa ulostuloissamme likviditeetin merkityksestä osakemarkkinoille. Erityisesti olemme painottaneet sitä, minkälainen vaikutus likviditeetillä on suuryhtiöiden alle jäävien pienempien yhtiöiden kurssikehityksiin.
Viimeisen 10 vuoden aikana sijoittajien käyttäytyminen on muuttunut melko radikaalisti, ja tämä on aiheuttanut isoja muutoksia siihen missä määrin sijoituksia allokoidaan eri markkinasegmentteihin. Näemme itse, että likviditeettiä on ajautunut pitkälti kahteen pääsegmenttiin: passiivisiin sijoituksiin (ETF:t ja indeksirahastot) ja pääomarahastoihin (eng. Private Equity).
Kuva 1: Likviditeetin ja arvostuskertoimien suhde (Lähde: Proprius Partners)
Hedge-fund moguli David Einhorn on julkisesti arvioinut, että passiivisen sijoitustyylin rakettimainen nousu suosioon on tappanut markkinan hinnoittelumekanismin. Harvempi toimija enää tekee analyysityötä, vaan se on ulkoistettu täysin indeksilaskijoille, jolloin mielipiteitä on vähemmän ja tämän kautta väärinhinnoitteluja tulee enemmän. Tämä on kuitenkin vain yksi osa tarinaa. Toinen osa tarinaa on pääomarahastoihin keskittynyt rahan määrä.
Likviditeetin pakenemisesta johtuva ”arvostuskuoppa” koskee lähes kaikkia pieniä ja keskisuuria yhtiöitä pörssissä. Pääomarahastojen rooli tässä markkinassa on tällä hetkellä melko merkittävä. Mikäli ”arvostuskuoppa” on todellinen, niin meidän pitäisi nähdä enemmän pääomarahastoaktiviteettia ns. take-private -tyylisten transaktioiden osalta, jossa pääomarahastotoimijat ostavat yhtiöitä pois pörssistä.
Tämä hypoteesi näyttää tällä hetkellä pitävän paikkansa. Viime aikoina olemme nähneet melko ison kasan näitä take-private -diilejä. Yhdysvalloissa tämä vuosi on ollut todella aktiivinen teknologiayritysten osalta, mutta myös Euroopassa ja meidän rahastojemme segmenteissä on nähty näitä huhuja ja toteutuksia jonkun verran. Alla muutama ajankohtainen esimerkki:
Vuoden 2024 aikana Pääomarahastot ovat olleet todella aktiivisia suurissa diileissä, ja tämä johtuu nimenomaan likviditeetin keskittymisestä pääomarahastopuolelle ja sen pakenemisesta monesta listatusta segmentistä.
Voidaan siis todeta, että monessa unohdetussa markkinasegmentissä on niin sanotusti ostajan markkinat. Ajatus onkin, että jos pääomarahastotoimijoille nämä unohdetut segmentit ovat houkuttelevia korotetuilla hinnoilla, niin näiden samojen segmenttien pitäisi olla yleisesti houkuttelevia nykyhinnoilla.
Nykytilanteessa hyvä oston paikka tarkoittaa samalla myös huonoa irtautumismarkkinaa. Tämän takia pääomarahastotoimijoilla onkin ollut vaikeuksia irtautua kohteistaan, varsinkin listattuun markkinaan. Viimeksi näimme hyvän irtautumismarkkinan koronan jälkimainingeissa, kun yllä olevan kuvaajan U-muoto olikin enemmän kukkulanmuotoinen. Likviditeettiä oli niin paljon liikkeellä, että se valui joka markkinan kolkkaan.
Tämänhetkinen tilanne normalisoituu likviditeetin palatessa. Arvostuskertoimilla tehtävä arbitraasi ei ole kestävä tilanne ja korjautuu itsestään ajan myötä. Likviditeettitilanteen normalisoitumista odotellessa pörssisijoittajat saanevat odotuspalkkioksi lukuisia ostotarjouksia, mutta toisaalta parhaat hinnat jäävät useissa tapauksissa haaveiksi.
Kuva 2: Arbitraasimahdollisuuksien poistuminen likviditeetin palatessa markkinoille (Lähde: Proprius Partners)
Vastuuvaraumalauseke
Proprius Partners Oy (jäljempänä Proprius tai yhtiö) on laatinut tämän materiaalin, joka ei ole osa yhtiön virallista tuotemateriaalikokonaisuutta. Esitetty informaatio saattaa sisältää Propriuksen yleistä tietoa ja näkemyksiä informaation julkaisuhetkellä, joita voidaan erikseen ilmoittamatta muuttaa, ja jotka perustuvat Propriuksen parhaan kykynsä mukaan tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin pohjautuen sen luotettavina pitämistä julkisista lähteistä kokoamaansa informaatioon. Pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, mutta Proprius tai sen työntekijät eivät voi taata esitettyjen tietojen, arvioiden tai mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa kolmannelta osapuolelta saatujen tietojen oikeellisuudesta. Materiaalissa esitetyt tiedot voivat muuttua tai ovat voineet muuttua materiaalin laatimisen jälkeen.
Esitys tai sen sisältämät tiedot eivät ole sijoitus-, vero-, kirjanpitoneuvoja tai lainopillisia neuvoja, kehotus kaupankäyntiin tai muihin sijoitustoimenpiteisiin tai niiden tekemättä jättämiseen eikä niitä voida missään tilanteessa pitää rahoitusvälineen myynti- tai ostotarjouksena.
Esitetyt tuotto-odotukset ovat vain suuntaa antavia arvioita, eivätkä ne ole lupauksia tulevasta tuotosta tai korosta. Sijoittajan tuotteesta saama tuotto määräytyy markkinoiden kehityksen mukaan. Markkinoiden kehitys on tulevaisuudessa epävarmaa, eikä sitä voida ennustaa tarkasti. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta kehityksestä. Asiakas voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Esitetyt tiedot eivät perustu rahoitusvälineen liikkeeseenlaskijan tai rahoitusvälineen kohde-etuuksien puolueettomaan sijoitustutkimukseen tai – analyysiin.
Asiakkaan tulee aina ennen sijoituspäätöksen tekemistä perehtyä Propriuksen julkaisemiin virallisiin dokumentteihin osoitteessa www.proprius.fi/dokumentaatio tai Propriuksen toimipisteessä. Asiakas vastaa aina yksin sijoituspäätöstensä ja toimeksiantojensa taloudellisista seuraamuksista. Proprius ei vastaa mistään välittömistä, välillisistä tai seurannaisluontoisista vahingoista tai tappioista, joita tässä materiaalissa esitetyn informaation käyttö voi aiheuttaa. Propriuksen valvovana viranomaisena toimii Finanssivalvonta. Tämä materiaali on Propriuksen immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa eikä sitä saa millään tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman Propriuksen kirjallista etukäteislupaa. Kaikki oikeudet pidätetään
Arvoisat lukijat, Olemme kirjoittaneet markkinakirjeissä sekä muissa ulostuloissamme likviditeetin merkityksestä osakemarkkinoille. Erityisesti olemme painottaneet sitä, minkälainen vaikutus likviditeetillä on suuryhtiöiden alle jäävien pienempien yhtiöiden kurssikehityksiin.
Yksi Proprius Partnersin erikoissijoitusrahastoista on DACH Value, jonka ydinajatus on sijoittaa arvosijoitustyylillä saksankielisen Euroopan yhtiöihin. Kun salkunhoitajamme Jonas Koivula aloitti Saksan markkinan seuraamisen 2000-luvulla, oli
Helsingin pörssin yleisilme taantui taas kesän kynnyksellä valitettavan harmaaseen plus/miinus- nolla olotilaan indeksimuutoksella mitattuna vuoden alusta. Heinäkuussa alkaneen tuloskauden odotettiin tuovan jonkinlaista valoa tilanteeseen, mutta
Kirjoitettu 1.8.2024 1990-luku muistetaan lopulta loistavana osakkeiden vuosikymmenenä, mutta se alkoi globaalin talouden osalta melko kivisesti. Yhdysvallat ajautui taantumaan keskuspankki FED:n aggressiivisten koronnostojen takia. FED
Q2-tuloskausi on vasta lähtökuopissaan, mutta tulosvaroituksia niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessä on jo tietyiltä yhtiöiltä saatu. Kurssireaktiot ovat paikoin olleet varsin kovia etenkin negatiivisten tulosvaroitusten
Viime vuoden dramaattisen jälkeen jäämisen vuoksi Helsingin pörssin tuloskausiodotus ensimmäiselle neljännekselle oli varsin vaisu. Ilmassa oli enemmän pelkoa kuin ahneutta, ennusteissa korostettiin loppuvuoden merkitystä ja
