Author name: Mika Heikkilä

Kesällä saimme viimein Euroopan keskuspankin heräämään ja aloittamaan koronlaskut, joita erityisesti Suomen kotimarkkinat kipeästi kaipaavat. Syksyn aikana koronlaskut ovat jatkuneet ja jatkuvat edelleen. Tämä ei vielä näy kovin merkittävästi kysynnässä tai yritysten arvostuksissa, mutta tulee antamaan helpotusta sekä rahoituskustannuksiin, että myös yritysten arvostuksiin. Syksylle oli odotuksia elpyvistä tuloksista paikallaan pysyneen kevään jälkeen. Kantaluvut viime vuodelta […]

Helsingin pörssin yleisilme taantui taas kesän kynnyksellä valitettavan harmaaseen  plus/miinus- nolla olotilaan indeksimuutoksella mitattuna vuoden alusta. Heinäkuussa alkaneen tuloskauden odotettiin tuovan jonkinlaista valoa tilanteeseen, mutta lopputulos jäi hyvinkin odotetuksi. Yhteenlaskettavat liikevaihdot laskivat viime vuodesta, samoin liiketulokset. Toisaalta laskuvauhti hidastui alkuvuoteen ja mikä tärkeintä, sekä tulokset että liikevaihdot ylittivät niukin naukin konsensusodotukset. Optimistisena Suomi-salkunhoitajana uskon meillä

Viime vuoden dramaattisen jälkeen jäämisen vuoksi Helsingin pörssin tuloskausiodotus ensimmäiselle neljännekselle oli varsin vaisu. Ilmassa oli enemmän pelkoa kuin ahneutta, ennusteissa korostettiin loppuvuoden merkitystä ja ajatuksena oli ”kunhan tästä alkuvuodesta nyt selvittäisiin.” Kotimaan talous kynti syvällä ja media täyttyi uutisista, joissa puhuttiin pääsääntöisesti tulevista valtion budjetin leikkaustarpeista. Lakot, jotka huipentuivat keväällä pitkiksi seisokeiksi vientisatamissa, painoivat

“Suomen talous ei ole kasvanut 16 vuoteen”, “Suomen valtionvelka kasvaa ennätysnopeasti”, “Helsingin pörssi on maailman heikoimpien joukossa kehitykseltään”, “Kasvuyhtiöt puuttuvat pörssistä”, “Lakot pysäyttivät Suomen viennin”. Tässä otsikoita viime kuukausilta eri medioista Pitää paikkansa, että Suomen bkt/asukas ei ole noussut 16 vuoteen, kun sitä ennen vaurastumista tapahtui muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta. Valtiovelan kasvuvauhti suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa

Vuosi 2023 oli Helsingin pörssille kansainvälisessä vertailussa vaikea. Taloussuhdanteen heikkeneminen, nousseet korot, Venäjän poistuminen kauppakumppaneista ja Kiinan hidastuminen vaikuttivat merkittävästi yhtiöiden tuloksiin. Vuoden viimeinen neljännes on monelle yhtiölle erittäin aktiivinen jakso, joka vetää yhteen koko kalenterivuoden ja samalla sijoittajat odottavat hieman näkymää alkaneeseen vuoteen. Meillä alkaa olla kasassa tuloskauden positiiviset ja negatiiviset asiat, ohjeistukset ja

Kesä taas tuli ja meni. Aina elokuussa lomilta työn touhuun palatessa ihmettelee, miten Suomen kesä saattoi mennä niinkin nopeasti. Toivottavasti kaikilla oli rentouttava kesä ja oli muutakin ajateltavaa kuin pörssikurssit. Tämän kesän säistä saa jonkinlaisen aasinsillan Q2 tuloskauteen Suomessa. Alkukesä lupaili meille auringonpaistetta ja jopa pienoista hellettä, mutta mitä pidemmälle tuloskausi eteni, sen vetisemmäksi ja

 Q1/2023 tuloskausi paketissa – ei katastrofi vaan lievän positiivinen yllätys Vuosi 2023 on yritysten tuloskauden osalta avattu ensimmäisen vuosineljännesten tuloksilla. Tämä oli myös Propriuksen rahastojen ensimmäinen osavuosituloskausi, joten siinäkin mielessä palasimme jälleen ”haalarihommiin kauluspaidoissa”. Keskityn tässä katsauksessa pääsääntöisesti Suomen tuloskauteen ja havaintoihini siitä. Alkuvuosi on noudatellut maltillisen, mutta positiivisen kehityksen kaavaa indeksitasolla. Tätä kirjoitettaessa (16.5.)

Löydät viisi intohimoista salkunhoitajaa tekemään sitä työtä, mitä he rakastavat – poimimaan yksittäisiä osakkeita. Tutkimaan, analysoimaan, haastamaan, keskustelemaan, visioimaan, varomaan ja lopulta tekemään päätöksiä. Heidän saamisensa yhteiseen yritykseen ei yleensä ole kovin helppoa. Milloin yhdellä on talonrakennus, yhdellä perheen perustaminen, yksi saa liian hyvää palkkaa nykyisessä työpaikassaan ja yhtä vain ei huvita juuri nyt. Aina